Tanskan ulkoasiainministeriön perusteellinen Tanskan opas käsittelee maan hallintoa, elinkeinoelämää, kulttuuria, historiaa ja elämänmuotoa. Mukana myös Grönlanti ja Färsaaret.
Webbplatsens språk: 
https://um.dk/en

Visa mera
Kieli ja identiteetti tutkii kielen ja identiteetin suhdetta ja sen ilmentymiä. Kirjoittaja käsittelee seitsemää eri kielellistä identiteettiä: perinteinen maalaisuus, moderni maalaisuus, kaupunkilaisuus, yleissuomalaisuus, kansainvälisyys, alakulttuurit, ekspatriaatit. Teoksessa analysoidaan eri kieli-identiteetteihin kuuluvia tekstipätkiä tulkitsemalla mm. niiden äänteellisiä ja sanastollisia piirteitä.
Webbplatsens språk: 
http://neba.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/

Visa mera
Valtakunnallinen selvitys kulttuuriympäristön ja kotiseudun merkityksestä kansalaisyhteiskunnan toimivuudessa. Selvityksessä on kartoitettu kulttuuriympäristötoimijoita ja heidän toimintaansa sekä kulttuuriympäristötoiminnan menestystekijöitä. Kulttuuriympäristö on vahvasti yksilön lähin toimintaympäristö ja merkityksellinen henkiselle hyvinvoinnille. Julkaistu vuonna 2017.
Webbplatsens språk: 
https://issuu.com/kotiseutuliitto/docs/kansalaisyhteiskunta-kulttuuriympar

Visa mera
Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjoaa tietoa sukupuolesta,sen moninaisuudesta ja sukupuoli-identiteetistä, muunsukupuolisuudesta, intersukupuolisuudesta ja transsukupuolisuudesta. Keskuksella on tukipalveluja, vertaistukipalveluja, kursseja ja ryhmiä sekä opastus, mihin ottaa yhteyttä akuutissa kriisissä.
Webbplatsens språk: 
https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/

Visa mera
Musiikkiarkisto sivuilla on luettavissa Pekka Suutarin vuonna 2000 ilmestynyt kirja, jossa tarkastellaan ruotsinsuomalaista tanssimusiikkia, sen vastaanottoa, historiaa ja nykypäivää.
Webbplatsens språk: 
https://musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/gotajoen-jenkka.pdf

Visa mera
Oppimateriaali Minästä kiinni sisältää teoriaosuuden sekä tehtäviä moninaisten identiteettien tarkasteluun. Tehtävissä pohditaan mm. minuutta, itseilmaisua, kieltä, elämänvaiheita, tunteita ja arvoja. Materiaali soveltuu kaikkiin oppiaineisiin perusopetuksen eri vuosiluokilla. Kielestä koppi on luotu kielitietoisen opetuksen materiaaliksi.
Webbplatsens språk: 
https://sites.utu.fi/minasta-ja-kielesta-kiinni/

Visa mera
Patrik Nybergin tutkimus käsittelee Helene Schjerfbeckin omakuvia ja haastaa aiemmat, taiteilijan henkilöhistoriaan nojanneet omakuvien tulkinnat. Kirjassa tarkastellaan Schjerfbeckin omakuvia kuvan ja katsojan välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.
Webbplatsens språk: 
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/305552/maalatut.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Visa mera
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema teos Euroopan suurimmasta järvestä, sen muuttuvista rannoista ja yhteisöistä. Maria Lähteenmäen toimittamassa kirjassa käsitellään muun muassa Laatokan alueen teollistumista ja ympäristönmuutoksia, sota-ajan tuhoja sekä saaristoelämää.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1469/

Visa mera
Annika Tammela on selvittänyt tutkimuksessaan, miten ikääntyneet suhtautuvat lauluihin, joita he ovat kuulleet ja laulaneet kansakouluvuosinaan. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt kävivät kansakoulua vuosien 1945-1959 välisenä aikana.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8993-4

Visa mera
Hilda Tolonen on tutkinut opinnäytteessään sitä, miten sodan sukupuolittuneisuus ja naiskuva näkyvät ja rakentuvat lukion oppikirjoissa 1980-luvulta 2010-luvulle. Tarkastelussa on ollut yhteensä 17 oppikirjaa.
Webbplatsens språk: 
http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202103301759

Visa mera
Jussi Nuorluodon kirja valottaa slaavilaisten kirjakielten syntymekanismeja kulloistenkin aikakausien aatehistoriallisessa, kielellisessä ja poliittisessa kontekstissa.
Webbplatsens språk: 
http://hdl.handle.net/10138/344020

Visa mera
Vuonna 1995 käyty Sibelius-viulukilpailu herätti laajaa huomiota suomalaisessa mediassa. Taru Leppänen tarkastelee tutkimuksessaan mediassa käytyä keskustelua. Hän analysoi musiikintutkimuksen tietämisen tapoja pohtimalla musiikin ja viulistin identiteettien rakentumista mm. autonomian, sukupuolen ja kansallisuuden käsitteiden avulla. Tutkimus on julkaistu alun perin vuonna 2000.
Webbplatsens språk: 
https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/viulisti-musiikki-ja-identiteetti.pdf

Visa mera
Sari Kivistö ja Sami Pihlström pohtivat teoksessaan kirjallisuudentutkimuksen, aatehistorian ja filosofian näkökulmia toisiinsa sulauttaen, mitä merkitsee sivistynyt ja kunnioittava tapa kohdata erilaisia toiseuksia. Kirjan ensimmäisessä osassa painottuvat historialliset näkökulmat kulttuuriseen toiseuteen ja sivistyksen syntyyn. Toisessa osassa keskitytään yksilöllisempiin aiheisiin, kuten suhtautumiseen toisen ihmisen kärsimykseen ja kuolevaisuuteen.
Webbplatsens språk: 
https://oa.finlit.fi/site/books/m/10.21435/tl.272/

Visa mera
Lukukeskus on selvittänyt, minkälaisia tarpeita monikielisillä toimintaympäristöillä on lasten lukutaidon tukemiseksi ja minkälaisia toimintatapoja lukutaidon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi on jo käytössä.
Webbplatsens språk: 
https://lukukeskus.fi/monikielinen-lukutaito-selvitys/

Visa mera
Kirjassa tarkastellaan historian ja historiallisen kulttuurintutkimuksen näkökulmista Suomen karjalaisten historiaa YYA-Suomesta NATO-Suomeen. Syyskuussa 2024 tuli kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Suomi menetti Kaakkois-Karjalan alueensa ja viimeisimmätkin seudun karjalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa.
Webbplatsens språk: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-42-2

Visa mera